Voi tylsyyden tylsyys

Oi että on ollu tylsä viikko. Koko alku vuoden on ollut kädet täynnä työtä kun aina on jotai hääjutui mitä pitäis tehdä. Tällä viikolla mulla, tai meillä, ei oo ollu yhtään mitään! Olaviki on ollu tosi pitkii päiviä. Kahtena päivänä ei Piitu nähny sitä lainkaa :(

Tuntuu taas niin rankalta olla vaa kotona päivästä toiseen. Oon siivonnu, laittanu ruokaa, käynyt kaupassa ja vaunutellu joka päivä Piitun kanssa. Ulkona on onneks ollu aurinkoista. Ensi viikoks täytyy kyllä kehitellä enemmän aktiviteetteja. Oli kuitenkin kivaa että sain heti puheluita ja seuraa kun avauduin tylsyydestäni facebookissa :)

Onhan Piitustaki tietty seuraa mutta vähän se on eri ku aikuisen seura...

NEuvolassa käskettiin antaa Piitulle omaa lusikkaa käyttöön, mut voi hyvä jumala sitä sotkua! Eihän se tajua ollenkaa mitä sillä lusikalla kuuluis tehdä! Se vaa pyörittelee sitä hiuksissaan ja naamallaa. Suuhun ei kyllä mee vahingossakaa...tai no se väärä pää saattaa hetkellisesti mennä :D Kävely on kans nyt kova juttu. Siis ei hän itse vielä kävele mutta haluaa kovasti että häntä kävelytetään ja sitähän mää nyt oon sitte tehny oikee urakalla. Kivaa että se kiinnostaa! :)

Luin tänään vauvalehdestä juttua pienen taaperon päiväkotiin menosta. Itkin koko kaks aukeamaa. Mitähä se tulee olemaan sit ku lehtiartikkeli muuttaa mun todellisussdeksi!!! Voi apua en oo ehkä ihan osannu ajatella mitä se todellisuus tuleekaa olemaan. Täytyy ehkä alkaa jo henkinen valmistautuminen syksyä varten ihan todenteolla.

En tiedä johtuuko tää mun tylsistymisestä vai mistä, mutta mulla on ollut tällä viikolla kauhee himo päästä ulos. Siis ei lenkille vaan bilettään. Haluisin niin päästä vähän tuulettumaan kavereiden kanssa. Toiveeks taitaa jäädä. Onneks sit varmaan huhtikuussa pääsen :)