Piitu puolitoista ja toinen 1/3 valmiista

Piitu täytti eilen 1,5 vuotta jos sellaista puolikasta nyt edes täytetään :D Samoihin aikoihin tulee täyteen ensimmäinen kolmannes tämän uuden alun kanssa. Hämmennys on muuttunut todelliseksi odotukseksi ja pahoinvointi ja äärimmäinen väsymys iloksi uudesta ihmeestä.

Käytiin tänään Piitun neuvolassa. hän oli 9,9kg ja 80cm. Pikkuisen oli miinuksella painon kanssa mutta pituutta oli hurahtanut kuitenkin 8cm, joten asia oli täysin selkeä myös neuvolantädin mielestä. Neuvolakortiin kirjoitettiin: Touhukas tyttö! Oli muutenkin hassua kun terkkari kyseli nukkumisesta, syömisestä, leikeistä ja käytöksestä eikä mulla ollut mitään moitittavaa. Enkä edes valehdellut tai kaunistellut asioita. Kyllä Piitu vaan lopulta on niin kovin helppo lapsi. Tietysti hänellä on omaa tahtoa ja temppermenttia, mutta niin pitääkin. Tuntuu jopa hölmöltä miten saatan joskus menettää hermoni niin totaalisesti Piitun kanssa jos joku asia ei jostain systä sujukaan. Mitä sitten jos seuraava lapsi onkin oikeasti joku haastava tapaus? Joudun varmaan silloin johki raivonhallinta kurssille. Ei taida oll itsestäänselvyyttä että 1-vuotias nukkuu 12 tuntia putkeen heräämättä joka ikinen yö (vaikka hampaita puskee ikenistä kuten nyt).

 Koitin jotakin huonoakin keksiä etten kuulostaisi ihan huijarilta. Kerroin ettei pottailu onnistu oikeen kotona kun Piitu ei suostu siihen edes istahtaa. No klassista....Kun päästiin kotiin kysyin ruuan jälkeen jos Piitu kävisi potalla ja hänpä meni siihen mielihyvin ja teki vielä pissat. Että se siitä ongelmasta.

Lataan tänne vielä niitä lupaamiani kuvia uusta makuuhuoneesta mutta odotan Olavin pyynnöstä että huone on listoja myöten valmis. Nyt siellä jo nukutaan :)