Isänpäivänä lumi suli

Jes vihdoin mekin saatiin lunta! Tosin enää sitä ei ole :D Kaksi päivää kuitenkin  kesti sitäkin huvia. Ja komeat kinokset olikin. Uskomatonta että tänään siitä ei enää ole mitään jäljellä. Piitu ihmetteli lunta niin ikkunasta kuin ulkonakin. Hänestä hauskinta oli istua pulkassa ja se kun äiti piirsi lumeen kuvioita. Oli suuri ilo kun lumella pystyi tehdä samoja juttuja kuin hiekalla...eli lumikakkuja ämpärillä ja lapiolla. Hiekkalaatikkojen jäätyminen kun on viime viikkoina ollut kovin ärsyttävää.

Tässä ihan eka ilta lumisateessa

Seuraavana päivänä riemu vasta repesi

Hurjat vauhdit pulkassa nauratti

Eilen vietettiin isänpäivää. Onneks on sellanenkin juhla olemassa.Välillä huomaan eksyväni vain moittimaan Olavia siitä miksei hän vaihda kakkavaippaa tällä kertaa tai sitä miksi antaa lapselleen metvurstia, miksi hän ei vie Piitua uimahalliin. Isänpäivänä sitä herää huomaamaan mikä oikeasti on tärkeetä. Olavi on tosi huolehtivainen Piitun kanssa. Hän lohduttaa, nukuttaa, syöttää ja ennenkaikkea leikkii Piitun kanssa aina kun mahdollista. Itse hukun välillä arkeen  Piitun kanssa ja huomaan ettei edes joka päivä tule leikittyä. Jos mää olen valmentamassa tai pelaamassa ja Olavi viettää aikaa Piitun kanssa kotona, on taattua että koko kaksi tuntia he leikkivät keskenään (tietty nyt syövät, vaihtavat vaipat ym myös.. ) Olavi on pakottavista syistä paljon vähemmän aikaa Piitun kanssa kuin mää mutta sitten kun hän on niin hän on sitä täysillä. Olavista näkyy ylpeys Piitusta ja hän usein sanookin Piitun olevan maailman ihanin lapsi. Olavi on vahempana erilainen kuin mää. Hän jaksaa käynnistää tiskikoneen niin että piitu painaa nappia ja laittaa koneen kiinni, samalla opettaa Piitua tekemään asioita. Olavi jaksaa riidellä Piitun kanssa puurolusikallisesta joka meinaa jäädä syömättä kun mä taas väsyneenä luovuttaisin helpommin. Onneks mullakin on kuitenkin omat vahvuuteni :) On hienoa että on kaksi erilaista vanhempaa jotka pyrkii kuitenkin samaan päämäärään. 

Oli hauskaa, suloista  ja erittäin jännitävää kun Piitu antoi hoidossa tekemänsä lahjan isälle. Mua jännitti paketin sisältö ehkä enemmän kuin Olavia. Olavi sai kaksi korttia ja magneetin. Mahtavia suudelmin ja jalanjäljin koristeltuja taideteoksia <3

Olavi varmasti ansaitsi tämän brunssin ja erittäin onnistuneen kinuskikakun (ei ihan yhtä paras koristelu mutta sisältö oli super täydellisen onnistunut. Toi koristelu ei oo mun vahvuus :) )