Yleisön pyynnöstä ;)

Ei oo oikeen ollut voimia ja jaksamista kirjoittaa, mutta kaksi aktiivista lukijaani vaativat lisää joten Aamulehden luku jääköön. Minä kirjoitan :)

Toinen syy miksen ole kauheasti kirjoittanut on se ettei meille oikeen kovin hyvää ole kuulunut viime kirjoitusten jälkeen. Ollaan koko ajan kipeänä, Remun allergiat vaivaa. En halua tehdä tästä sellaista valitus palstaa kuitenkaan :) Joten unohdetaan nyt nuhat ja epäonnistuneet ruoka-ainekokeilut ja kirjoitetaan hyvistä ja arkisista asioista, Sillä kyllä niitäkin on <3


Remu liikkuu ympäri kotia jo kovaa vauhtia. Hän ryömii, pyörii ja hyörii heti kun sylistä vapauttaa. Remua kiinnostaa luonnollisesti kaikki mihin ei saisi koskea kuten takan tökkimisvälineet, sähköjohdot ym. Ilme on aika mairea kun joku huutaa "Remu ei!". Poika kääntää päätään huutajaan, hymyilee suloisesti ja jatkaa tihutöitään. Tunnistaahan ainakin oman nimensä :D

Myös pudottamisleikit ovat nyt kovassa huudossa. Hauskinta ikinä on istua syöttötuolissa ja pudottaa, tai paremminkin heittää, tavaroita lattialle. Tähän leikkiin vaan tarvitaan aina joku joka jaksaa nostaa lelun uudelleen Remun ulottuville. Hahhahaa...nyt tiedätte mitä meidän aamupala pöydässä äiti ja isi tekee. Kannattaa joskus tulla koittamaan tätä leikkiä meille...menee ihan aamujumpasta!

Oon varma että Remu osaa jo muutaman sanan sanoa. Ei ne sellaisia selkeitä oo mutta kun se tulee mun perään se huutaa "äittä" ja kun se menee Olavin perään se suhisee. Vähän niinku "isi". Myös tissin nähdessään kuuluu tosin tämä samainen suhina "tissi" eli "sissi". Siinähän ne hänen elämänsä tärkeimmät jo olikin :D





Piitu hurjapää pääsee 14.päivä kitarisaleikkaukseen ja putkitukseen. Josko niillä saataisiin taudit vähän kuriin. Piitu on innokas liukurilla liukuja. Heti kun ulkona näkyy ripauskin lunta hän haluaa lähteä liukumaan. Edes -26 asteen pakkanen ei eilen pidättänyt liukujaa vaan ulos oli päästävä. Sisään sieltä Piitua ei saa vaikka posket ja sormet on jo ihan kohmeessa. Taas huomaa kuinka nuo säätilat haittaavat ainoastaan meitä aikuisia. Lapset ei niistä juurikaan piittaa. Remukin on pistellyt päiväunta vaunuissaan joka säässä. Mitä kylmempi, sitä enenmmän vällyjä ja sitä paremmin nukkuu.

Piitu nautti joulusta tosi paljon. Harmi että oli kipeänä, mutta oli ihanaa kun sai käysä molempien isovanhempien luona ja sai paljon huomiota. JA PAKETTEJA! Vaikka kuinka koitan toppuutella ihmisiä tuli niitä paketteja taas ihan mahdoton määrä. Piitun lempi joululahja oli rannekello. Eikös se oo kaikkien 2 vuotiaiden toivelahja?  Vähän sellaista pikkuvanhaa luonnetta tossa tytössä. Tänään Piitu on hoidossa ja rannekello ranteessa :D

Ollaan sysksyn aikana vietetty paljon aikaa viikonloppuisin Tottijärvellä. Tai ainakin olavi on! Ollaan me muutkin siellä vähintään 2 viikon välein käyty. Siellä on nyt tiet tehty tonteille ja talojen pohjat kaivettu. Alkaa jo vähän hahmottaa mitä tulevan pitää. Sellainen kaksijakoinen olo siitä asiasta. Toisaalta oon hirveen innoisssani meidän tulevasta kodista ja muusta mutta kyllä mua ihan hirveästi hirvittää se tuleva rakennusprojekti

Olen tässä viimeiakoina koittanut miettiä töihinpaluuta joka tulee todennäköisesti tapahtumaan sykysllä. Voi olla että Visiolle en enää palaa mutta uusi paikka on jo mielessä ja niinsanotusti työnalla. Niin uskomatonta että toisaalta musta tuntuu etten millään haluaisi mennä töihin vielä. Tässä olivat nää mun lapset ja näiden kotivuosien jälkeen en saa enää takaisin arkea heidän kanssaan. Seuraavaksi arkea vietetään kotona sitten eläkkeellä. Hullunkurisesti kääntyy tämä kolmenvuoden takainen kauhukuva kotiinjäämisestä haikeuteen. aatelkee oikeen! Mä oon ollut kolme vuotta kotona! Ei tää mitään lomailua näiden kanssa oo ollut. Varsinkaan Remun myötä, mutta oon mä tästä nauttinutkin. Ja oppinut! Oppinut asioita lähinnä itsestäni.  Kaikki uusi aina avartaa maailmankatsomusta. On se sitten matka maailmanympäri tai uusi ajanjakso kotona, uusi työpaikka, uusi parisuhde. Ehkä sitä se kokemus on josta vanhat ihmiset aina puhuu...että on saanut kokea ja sitä kautta ymmärtää asioita vähän uudelta kantilta.

Nyt mun kokemukseni sanoo että kohta Remu herää joten mun kannattaa lähteä keittämään kupponen kahvia ja laittamaan pyykkejä jos aion ne keritä vielä ennen.

Hyvää uutta vuotta kaikille, lauseen kaikissa merkityksissä!